Tarina

Derek Sindel Rock Band on tamperelainen hardbluestrio matkalla Maineen. Retkueemme on pieni, mutta monenkirjava: Derek on alkujaan Puolan Rybnikistä, Jimmy Siperian Irkutskista ja Johnny New Amsterdamista aavan meren tuolta puolen. Tarinamme on ehkä surullinen, jopa lohduton, mutta se tuskin järkyttää ketään lukijoista.

DEREK SINDEL – laulu ja kitaraDerek Sindel

Derek syntyi aviottomana lapsena Rybnikissä Etelä-Puolassa 1970-luvun lopussa. Hänen isänsä oli tiettävästi suomalainen työmies. Derekin äiti, Roza Sindel, oli Eurooppaa kiertävän laulavan ilotyttöryhmän kantava voima, joka joutui olosuhteiden pakosta hylkäämään ainoan poikansa.

Yksin jäätyään 11-vuotias Derek lähti etsimään isäänsä ja kulkeutui Suomeen. Vuodet kuluivat, mutta isää ei koskaan löytynyt, seikkailuja kyllä etsimättäkin. Derek elätti itsensä laulamalla kadun kulmissa surullista lauluaan ja toisinaan varastelemalla. Lopulta nuori Derek ajautui rekkamiesten mukana Tampereelle. Näiltä maanteiden sankareilta hän oppi muutaman laulun lisää.

Ainoat omistamansa vaatteet yllään (ruskeat kengät, mustat housut, sininen takki ja kuvioitu tumma kauluspaita) hän teki pyyteetöntä työtään kaupungin seikkailunhaluisten ja yksinäisten naisten parissa. Usein hän sai siipeensä, mutta yhtä usein hän antoi amorinsiipiensä havinan herättää toivon kipinän. Maine kiiri, juoma kuohui ja peitsi hehkui. Rahaton, mutta onnellinen Derek eli murroksen kynnyksellä.

Ensimmäisen kitaransa Derek sai palkinnoksi voittamastaan kykykilpailusta. Luottaen vaistoonsa hän alkoi toteuttaa kutsumustaan ja alkoi vuodattaa piikkilanganomaisia sävelryöppyjään laulunsa taustalle. Hän ammensi oppinsa vanhoilta mustilta miehiltä, jotka levyautomaateista ulottivat signaalinsa nuoren korviin. Aluksi hän luuli keksineensä bluesin, mutta luulot osoittautuivat herkän mielen harhaisiksi aatoksiksi. Tuolloin hän oli 17-vuotias. Ajan viikate niitti vuosia – oli perustettava bändi. Sellainen, jossa vedetään täysillä – sydämen pohjasta. Aluksi tarvittiin rytmimies, sitten bassonsoittaja, ei enempää. Derekillä oli suunnitelma.

JOHNNY SINDEL – rummutJohnny Sindel

Vuonna 1977 menehtyneen Jon Burrows -nimisen memphisiläisen kuorma-autokuskin sielu ajelehti mustaan salkkuun pakattuna kaarnalaivassa Mississippiä pitkin ensin New Orleansin satamaan ja sieltä Liverpooliin, josta se monien mutkikkaiden vaiheiden jälkeen rantautui köyhässä New Amsterdamin kaupungissa asuneen työläisperheen vintille. Tuo mystinen salkku, jonka nuori Johnny lapsena löysi ja joka sisälsi kuorma-autokuskin sielun lisäksi erikoisia tekstejä ja numeroita, on sittemmin kadonnut. Tuota salkkua, ja ehkä myös itseään, Johnny etsii yhä takaisin.

Kun Derek tapasi Johnnyn, tämä kertoi olevansa Elviksen asialla ja tulleensa Tampereelle odottamaan huhuttua Kuninkaan comebackiä. Lisäksi tunteikas Johnny kertoi halunneensa jättää sekavat tunteensa synnyinkaupunkinsa sykkeeseen. Derek ei epäillyt hetkeäkään vaan kiinnitti miehen rumpaliksi bändiinsä. Johnny oli juuri sen verran Derekiä vanhempi, että hän olisi voinut olla isoveli, jota Derek oli aina toivonut.

Johnny kertoi Derekille, että hän oli paitsi kadottanut sielunsa myös menettänyt hiuksensa jo varhain – hanttihommat äänilevybisneksessä ja vaihteleva menestys korttipelissä olivat aiheuttaneet siinä määrin päänvaivaa. Tuo kalju luiseva kapulanpyörittäjä tulisi istumaan rumpu– ja baarijakkaralla pitkään, Derek ajatteli. New Amsterdamin katujen kasvattama kolli nimittäin löi rumpuja kuin mies. Tästä lähin Derekillä oli rumpali – Johnny Sindel. Ehkäpä myös kadonnut salkku löytyisi Tammerkosken rantamilta.

JIMMY SINDEL – basso ja lauluJimmy Sindel

Jimmy syntyi keskelle synkintä talvea Irkutskin rautatieasemalla Venäjällä, Etelä- Siperiassa. Lapsuusvuosinaan hän yritti ammentaa herkeämättä musiikillisia oppeja muun muassa baltialais-slaavilaisesta kansanmusiikista siinä kuitenkaan onnistumatta. Tärkeää roolia Jimmyn musiikillisessa kasvatuksessa näyttelee Olga Jakovlev, nainen joka muutamia nimeltä mainitsemattomia palveluksia vastaan opetti Jimmylle balalaikan perusteet. Jo tuolloin Olgakin oli sitä mieltä, että Jimmystä ei tulisi koskaan mitään suurta.

Nuorena Jimmy seisoi yksin yöllä hattu päässä Tampereen rautatieaseman risteyksessä. Hän oli kuluneen päivän aikana matkannut Kemistä Kokkolaan ja lopulta Tampereelle saatanallisessa ristipaineessa pirua odottaen. Piru ei kuitenkaan tullut, vaan paikalle ajoivat yöllisellä Mitsubishi-ajelulla olleet Derek ja Johnny, jotka olivat vakuuttuneita siitä, että mies kannattaa poimia kyytiin.

Derekin järjestämässä koesoittotilaisuudessa Jimmy sijoittui kolmanneksi. Ensimmäisen sijan napannut menehtyi tapaturmaisesti melko pian koesoiton jälkeen, ja toiseksi tulleen palkkatoive ei sopinut orkesterin budjettiin. Rytmiryhmän sisäistä asettelua ja vastakohtaisuuksien vetovoimaa ajatellen Jimmy oli kuitenkin kelpo valinta bassonsoittajaksi. Koska Jimmy oli vielä nuori, hänen tukkansa oli pitempi kuin muilla yhteensä, mikä ei ollut pahitteeksi rock-retkueen soittajalle. Lisäksi paljastui, että hän osasi soittaa. Ei pelkästään bassoa vaan ylipäätään mitä tahansa käteensä saikaan! Jimmystä tuli Derekin ja Johnnyn pikkuveli, joka nimitettiin välittömäksi Sindeliksi. Derek Sindel Rock Bandin raskas ja kivikkoinen matka oli alkanut.